• Hidasta ja perusteellista. Päätöksentekojärjestelmä on luotu säilyttämään ja varjelemaan. Hätiköidyistä päätöksistä pääsee harvoin puhumaan ainakaan kirkolliskokouksen osalta.
• Mahdollista. Asioita voi muuttaa. Ne muuttuvat kun on riittävästi perusteita, istumalihaksia ja vuorovaikutustaitoja.
• Koostuu ihmisistä. Kirkolliskokouksessa asioita ei viedä läpi, jollei ole valmis keskustelemaan ja tutustumaan muihin ihmisiin. Kahvitauot, ruokailut ja vapaa-aika käytetään näkökulmien vaihtoon.

• Seinät ja katto. Leveällä ja korkealla ne ovat, mutta ovat kuitenkin. Kirkko on tämän neljän vuoden aikana osoittanut yhden seinän paikan linjaamalla työvuorojen järjestelemisestä ja alttariyhteistyöstä.
  
• Maantiede. Kirkolliskokouksen eräitä hienoja piirteitä on että siellä näkee Suomen pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Hiippakunnallinen edustus on rikkautta, mutta näyttää myös, miten eri puolilla Suomea kysymyksenasettelut ja haasteet ovat erilaisia.
• Itsestäänselvyys. Se että vajaa 83 % suomalaisista kuuluu kirkkoon on harvinaista, erityislaatuista, upeaa ja säilyttämisen arvoista. Ajalle tyypillinen individualismi ja sitoutumattomuuden kulttuuri ei ole nujertanut kirkon jäsenyyttä - ainoastaan asettanut sille haasteita, jotka on kohdattava.

• Moraaliset kysymykset. Kirkon vaikeimmat kysymykset ovat kirkon moraaliopetuksen saralla. Kuten kansaa, myös kirkkoa nämä näkemyserot jakavat. On surullista nähdä ettei keskusteluyhteyttä aina ole kirkolliskokouksen sisällä. Juoksuhautoja kaivetaan ja marttyyriasennetta nostatetaan. Valitettavasti. Homoseksuaalisuus on kuin peikko, joka kasvaa isommaksi ja pelottavammaksi, kun sitä ei haluta kohdata. Sitä yritetään lyödä Raamatulla päähän, vaikka se voisi rakkaudella muuttua ystäväksi.
• Oppi. Kirkolla on ja ei ole oppia. Kirkkomme ei selvästi ole määrittelyn kirkko, mikä voi olla hyvä. Kuitenkin kun oppia ei määritellä, se saa aikaan tyhjiön, jonka kuka tahansa voi täyttää. Mikä on kirkon oppi, kuka sen määrittelee ja millä resursseilla? Kirkolta puuttuu kirkollisen teologianharjoittamisen paikka. Piispainkokous ei hallinnollisilta kiireiltään sitä ehdi tehdä, yliopistolle se rooli ei kuulu.
• Sisäänpäinlämpiävyys. Olen jumalanpalveluselämän lämmin kannattaja, mutta se johtuu siitä, että olen kasvanut siihen jo pienenä ja oppinut sen sisällön ja merkityksen teologisessa tiedekunnassa. Tilastot osoittavat, että messu ei kiinnosta. Syitä ei uskalleta nostaa esiin. Musiikkielämä on tabu. Erikoismessuilla on pystytty kompensoimaan, mutta rakenteellisia muutoksia tarvitaan.

• Rakkaus. Kirkon sanoma Jumalan kaikenläpäisevästä rakkaudesta ihmistä kohtaan kantaa.
  Kirkon evankeliumista nouseva diakoniatyö niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin kentillä on arvostettua.
• Rakenteet. Kirkko on mukana ihmisen syntymässä, kuolemassa, elämän taitekohdissa, kouluissa, armeijassa, tapahtumissa, missä sen jäsenet ovatkaan.
  
• Kriisityö. Kirkko osaa kohdata ihmisen kipua. Kirkko on särkyneiden ihmisten kirkko.

• Kirkolliskokous. Seuraavan kirkolliskokouksen työsarkaa katsoessa täytyy toivottaa voimia niille, jotka tulevat valituiksi seuraavalle kaudelle. Kirkkolain kodifiointi tuo kirkkolain ja -järjestyksen jokaisen edustajan kotiin ja täyttää istuntoviikot, parisuhdelain vaikutukset kirkolle -selvitystyön kanssa käydään ennätyspitkät ja vaikeat keskustelut, virkarakenneuudistus on vaikea mutta välttämätön selvitettävä asi ja kirkon strategian laatiminen tulee olemaan haastava, mutta mielekäs tehtävä. Työmäärä ylittää varmasti tämän nelivuotiskauden työmäärän. Perustyö lainsäädännön kanssa tulee olemaan aikaavievää, puuduttavaa ja haastavaa.
• Nuoret aikuiset. Tämän kauden aikana nuoriin aikuisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Työtä täytyy jatkaa ja uusia keinoja etsiä. Hyviä juttuja on käynnistynyt. Niiden loppuunsaattamiseen ja vakiinnuttamiseen tarvitaan rohkeutta ja resursseja.
• Vapaaehtoiset. Kirkollamme on kaksi ikävää titteliä: maailman byrokraattisin ja maailman työntekijävetoisin kirkko. Vapaaehtoistyön kanssa kirkolla on huimat mahdollisuudet, jotka täytyy valjastaa. Aitoa vastuuta, aidosti mielekkäitä tehtäviä. Osallisuuden kautta kirkolla on mahdollisuus vahvistaa jäsenyyttä.
• Valot ja varjot. Niin Suomessa kuin maailmallakin valot ja varjot voimistuvat. Ihmisen hätä ja turvattomuus kasvavat. Kirkon tehtävä on puhua jokaisen ihmisen mittaamattoman arvon ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kirkko päätti laskea äänioikeusikärajaa seurakuntavaaleissa 8.11. Tekemästämme aloitteesta äänestettiin puolentoista vuoden prosessin päätteeksi:

Nyt tehty päätös antaa äänioikeuden heille, kenelle se aktiivisuuden puolesta ehdottomasti kuuluu, 16 ja 17-vuotiaille. Nyt isoset ja seurakuntien nuorisotyössä mukana olevat pääsevät äänestämään haluamiaan ihmisiä seurakuntien luottamushenkilöiksi. Aiemmin seurakuntavaaleissa on ollut vaikea saada nuoria läpi, koska ehdokkaiden äänestäjäkunnalla ei ole ollut äänioikeutta tai he ovat muuttaneet opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle. 

Kirkossa monet asiat muuttuvat hitaasti. Uudistukset eivät kuitenkaan ole mahdottomia, kunhan vain sitkeyttä ja istumalihaksia riittää. Seuraavia seurakuntavaaleja (2010) odotellessa kannattaa hieroa älynystyröitä ja miettiä, mihin minä haluaisin vaikuttaa seurakunnassani. 

Klo 9.54 - Aamun jalkapallot on potkittu. Kirkolliskokouksen joukkue otti nöyrästi takkiin, mutta kyllä kelpasi ottaakin kun oli niin hienot uudet pelipaidat.
FC Holy Synod 

Klo 13.10 - Peli jatkuu virkamiesoikeudellisilla kysymyksillä, joista on nyt väännetty useampi tunti. Keskustelun polttopisteessä on kirkkolain 6 luvun 19§, jossa säädetään syrjintäkiellosta. Tiettyjen järjestöjen ja herätysliikkeiden edustajat tuntuvat pelkäävän että kirkon kanta tulisi määritellyksi parisuhdelain suhteen. Argumentaatiossa on sekoiteltu puuroja ja vellejä niin ahkerasti, että en käy tässä referoimaan puheenvuoroja. Kyseessä on kuitenkin tilanne, jossa kirkon lainsäädäntö on vanhentunutta ja on jo pidempään kaivannut uudistamista. Asia näyttäisi menevän toisessa käsittelyssä äänestykseen siitä, palautetaanko se kirkkohallitukselle (ts. hylätään) vai meneekö se läpi. Piispat Pihkala ja Huotari ovat käyneet pitämässä erinomaiset puheenvuorot, jossa he ovat kannattaneet lakivaliokunnan mietintöä. Piispa Brjörkstrand myös leiskautti hienosti että syrjintäkielto pitää olla myös kirkkolaissa, koska syrjiminen on kristinuskolle täysin sen sanoman vastainen asia.

Kannattanee katsoa, mitä Huttusen Jukan blogi asiasta sanoo - Jukka tuossa viereisellä paikalla naputtaa niin ahkerasti. Jos homoseksuaalisuus ja parisuhdelain vaikutukset kirkkoon kiinnostavat enemmän, kannattaa katsoa selvitysprosessin kotisivut.

Toinen painopiste keskustelussa on ollut pykälä, jossa määritellään tuleeko kirkon viranhaltijoiden olla kirkon jäseniä. Viimeisimmäksi pöntössä kävi asiallisesti puhumassa piispa Huovinen. Hänen jälkeensä ed. Jouppi maalaili puheissaan kuvaa Allahia huutelevasta haudankaivajasta. Käsittämätöntä.

Klo 12.11 – Äänioikeusikärajasta on nyt käyty värikäs lähetekeskustelu. Avasin pelin kyselemällä argumentteja, miksi kirkkohallituksen valmistelussa on jätetty kirkkoherranvaali sivuun ja esitetty pelkkää seurakuntavaalin äänestysikärajan laskemista. Timo Sahi tuki asiaa ja kertoi ettei näe yhtään syytä, miksei äänioikeusikärajaa voisi laskea myös kirkkoherranvaalin osalta.

Keskustelussa käytettiin hyvin samanlaisia puheenvuoroja kuin aiemminkin. Turkulaiset 17-vuotiaat Mira Laine ja Oskari Mäkilä, jotka olivat tulleet seuraamaan päätöksenteon etenemistä, kuuntelivat keskustelua salin takaosassa. Vaikka keskustelu oli pääosin myönteistä, saivat he poimittua edustajien puheenvuoroista toistakymmentä ranskalaista viivaa siitä, miten nuoret ovat epäkypsiä tai siitä "kauhuskenaariosta, että nuorisotyö ottaa rumpusettiensä kanssa asian omakseen", kuten edustaja Eero asian esitti. Mira ja Oskari olivat aidosti sitä mieltä, että on hyvä että äänioikeusikärajaa nyt lasketaan ja olisivat olleet valmiita ottamaan osaa vaikka kirkolliskokouksen keskusteluun!

Mira ja Oskari konkretisoivat, kenelle äänioikeutta ollaan antamassa. Mukana myös nuorisopastori Jani Kairavuo.

Näyttäisi siltä, että lakivaliokunta tulee mietinnössään ottamaan kirkkoherranvaalin takaisin mukaan esitykseen. Tämä on hyvä, sillä nyt sekä hallintovaliokunta ja lakivaliokunta ovat asian takana. Lopullisessa äänestyksessä torstaina tarvitaan sama 3/4 ääntenenemmistö, joka vuosi takaperin asialla oli kun se lähetettiin valmisteluun. Nyt jännitetään lakivaliokunnan mietintöä siis.

Apokryfikirjat hyväksyttiin myös aamupäivän istunnossa. Kirjojen kielestä tai sisällöistä ei keskusteltu, vaan ainoastaan apokryfien kokoonpanosta ja siitä painetaanko niitä kirkkoraamattuihin vai ei.
Äänestykseen mentiin sekä Heikki Kotilan esityksen mukaisesti, jossa haluttiin hyväksyä vain samat kirjat kuin edellisessä vuoden 1938 versiossa oli sekä Leif Nummelan esityksessä, jossa apokryfikirjoja ei olisi Raamatun väliin otettu lainkaan. Molemmat esitykset kaatuivat äänestyksissä valiokunnan mietinnölle ja nyt meillä on uudet hyväksytyt apokryfikirjat!
Käytännössä homma siirtyy nyt toimituskunnalle, joka viilaa väliotsikot ja taiton kohdilleen ja noin vuoden kuluttua ensimmäisten apokryfeillä terästettyjen raamatunlaitosten pitäisi ilmaantua markkinoille.

Valiokunta vs. Kotila 58-42 (itse olen 8. oikealta alarivissä)

Valiokunta vs. Nummela 73-29

Laki- ja talousvaliokunnat puurtavat, suurimmalla osalla on nyt vapaata. Taidan mennä väsäämään huomisten juhlien powerpointteja.
ps. Huomisiin YleX:n aamu-uutisiin tulee haastattelupätkä, ehkä myös Radio Suomen uutisiin.

Klo 23.27 - Huomisen kirkolliskokouksen päätösjuhlan kenraaliharjoitukset ovat nyt onnellisesti takana. Opistolle palatessa kävin katsastamassa salin ja totesin lakivaliokunnan mietinnön valmistuneen. Siinä oli valitettavasti kirkkoherranvaali jätetty 18 ikävuoteen, vaikka toisin ounasteltiin. Valiokunta oli kuullut asiassa juuri eläköityvää hallinto-osaston johtajaa, kirkkoneuvos Halttusta, joka oli perustellut kirkkohallituksen ratkaisua kirkkoherran vaalin uudistamisen keskeneräisyydellä. Kirkolliskokoushan lähetti vaalin kirkkohallitukseen erillisenä asiana niukalla enemmistöllä. Lakivaliokunta katsoi, että koska lainvalmistelussa ei ole huomioitu kirkkoherranvaalia, ei valiokunta sitä itse uskalla lähteä sinne sorvaamaan. Harmillista. Katsotaan kuinka käy kun asia tulee käsittelyyn - seurakuntavaalien osaltas asia on pivossa.

Aamulla jalkapalloillaan taas klo 7. Nyt unta palloon, hyvää yötä!

Klo 15.47 - Päivä on pyörinyt seuraavien asioiden ympärillä
virallisesti:

• Juhlajumalanpalvelus tuomiokirkolla: Björkstrand saarnasi edustajat miettimään mielummin omaa kuin muiden käyttäytymistä niin salissa kuin muutenkin. Nelivuotiskauden upein musiikillinen kokemus!
• Tiedotustilaisuus: virkamiesoikeudelliset säännökset, kirkon talous, apokryfit ja äänioikeusikäraja olivat esillä. Turun radioon tulee pikku haastattelupätkä, joka on kuunneltavissa myös netistä. Ylen iltauutisissa myös kuvaa.
• Opetusministeriön päiväkahvit: Harri Skog kertoi että kirkollisten asioiden käsittely siirtyy opetusministeriön sisällä yleishallinnon puolelta substanssiasioiden puolelle.
• Kirkon keskusrahaston toiminta ja taloussuunnitelma: keskustelussa kuultiin mm. noin puolen tunnin esitelmä Marjoniemen pappilasta, sen keltaisista ja punaisista huoneista sekä väentuvan alimmista hirsikerroksista. Itse käytin puheenvuoron kirkon verkkopalveluiden puolesta, jossa pyysin yleisvaliokuntaa tsemppaamaan toiminnallista osastoa rohkeammin toteuttamaan hankkeita Hengellinen elämä verkossa -mietinnön pohjalta.
• Kirkkohallituksen kyselytunti: A. Mölsän nelivuotisprojekti avioliittokoulun propagointi näyttää kantavan hedelmää. Ei liene yhtäkään kirkolliskokouksen viikkoa, jolloin Aulis ei olisi nostanut asiaa esille. Tämäkään viikko ei ollut poikkeus. Muutoin kyselytunti oli melkoisen lyhyt.

epävirallisesti:

• Kuka asettuu ehdolle ja kuka ei: Tulevat kirkolliskokousvaalit mietityttävät ja puhututtavat. Itsekin olen päätymässä asettumaan uudelleen ehdolle.
• Tuoretta tarjolla: Päivikki on kampanjoimassa paikan päällä nuorten edustajien puolesta seuraavissa kirkollisvaaleissa.
• Missä Riikka: Myllyksen Riikka vihittiin eilen Espoon hiippakunnan papiksi. Hänen myötään nuorten aikuisten edustus tippui kolmanneksella. Muutoinkin on Riikkaa kaipailtu.
• Jukkakin bloggaa: Edustaja Huttunenkin rohkeni pistämään blogin pystyyn!
• Mitä tapahtuu päätösjuhlissa: Kirkolliskokouksen päätösjuhlan keskiviikkona pidämme vielä salaisuuden verhon takana.

Nyt syömään ja ehkäpä lenkille!