Klo 12.23 – Kirkolliskokousviikon loppukiri on alkanut. Päätöksiä on syntynyt jo kaksoisjäsenyyskysymyksestä, missä päätettiin jatkaa nykyistä linjaa – Suomen ev.lut. kirkon jäsen ei uskonnonvapauslain astuessa täyteen voimaan 1.8.2006 voi olla esim. Hare Krishna liikkeen tai helluntaikirkon virallinen jäsen. Talousarvion käsittely jatkuu: pinnalla ovat olleet Keski-Suomen aluerovastin rahoitus, Petroskoin kirkon rahoitus ja seurakuntavaalirahoitus. Sen jälkeen käsitellään kummiasia sekä kirkolliskokouksen työjärjestys. Nyt kuitenkin takaisin istuntosaliin jatkamaan...

Klo 14.47 – Talousarvion käsittely on nyt ohi. Lapuan hiippakunta sai oman Keski-Suomen "aluerovastinsa". Asialla on pitkät juuret keskustelussa perustettaisiinko Keski-Suomeen oma hiippakunta. Asiasta piispat olivat huomattavan erimielisiä – neljä vastusti, yksi pidättäytyi äänestyksestä ja loput puolesta (poissa Huovinen). Petroskoita ei rahoitettu keskusrahastosta, mutta kolehtivaroista tehty toivomusponsi hyväksyttiin. Seurakuntavaalirahoitukseen ei onneksi kajottu. Riikka piti asiasta hyvän puheenvuoron ja itsekin kävin tauolla lobbaamassa, ettei Petroskoin kirkkoa ja seurakuntavaalirahoitusta kytkettäisi toisiinsa. No, nyt kello taas kilkkaa... kohta lisää.

Kirkolliskokousken pukukoodin rajojen pohdintaa...

Klo 15.52 –  Tavarat on pakattu ja kohta starttaa auto kohti Helsinkiä. Säädös kummien lisäämisen mahdollisuudesta hyväksyttiin, uuden työmarkkinalaitoksen jäsenet valittiin, hankintalaki meni läpi ja homma on pulkassa. Olen tyytyväinen talousarviomuutosehdotuksen läpimenoon Changemakerien osalta. Joku jo vitsailikin, että se oli 20 000 euron puheenvuoro. Arkkipiispan lopetuspuheenvuorossa käsiteltiin kirkon kannanottoja ja kannanmääritystä sekä tulevaisuuteen orientoitumista. Näistä aihepiireistä varmaan juttu jatkuu nuorikirkkoblogin puolella.

Ensi kevääksi on suunnitelmissa jättää aloitteet pääjumalanpalveluksen klo 10 ajankohdan vapauttamisesta ja äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen seurakuntavaaleissa. Nyt starttaa auto, Turku kiittää ja kuittaa. Kuvia lisäillään taas kun ehditään. Luvassa mm. hauska kuvasarja, miten äänestyskoneen temppuilu voi vaikuttaa äänestystulokseen (!).

Klo 11.13 – Aamuinen herätys 6:20 toi mieleen armeija-aikaiset lähdöt. Vaatteet päälle, aivot narikkaan ja eteenpäin. Impivaaran palloiluhallissa mittelöivät taas Piispan pojat vs. kirkolliskokous upeassa jalkapallo-ottelussa. Tämän jo parikymmenvuotisen tradition taustalla on John Vikström, joka on yhä peleissä ollut mukana. Tosin tänä aamuna hän oli paikalla puku päällä eikä flunssan vuoksi voinut osallistua. Pelissä into ja yhdessätouhuaminen nousee taitoja tärkeämmäksi. Pari läheltäpiti tilannetta oli, mistä meinasi tulla piispallista saikkua, mutta onneksi selvittiin säikähdyksillä. Ottelu päättyi 4-3 kirkolliskokouksen eduksi. Sauna ja aamupulahdus altaassa, hätäinen, mutta antoisalla keskustelulla varustettu aamupala ja sitten hartauteen.

John Vikström ja Voitto Huotari ennen futismatsia

Aamulla ehti olla kaksi täysistuntoa. Ensimmäisessä jätettiin raukeamaan Anna-Mari Kaskisen aloite hiippakuntataiteilijan toimen perustamisesta jokaiseen hiippakuntaan sekä käsiteltiin seurakuntien kehittämishankkeista päättämistä koskevaa aloitetta. Anna-Marin aloitteessa oli ideaa, mutta valiokunta oli teilannut sen osin teknisistäkin syistä. Jälkimmäisessä kirkkoneuvos Häkkinen käytti erinomaisen puheenvuoron, että kirkon tulisi luoda tulevaisuuttaan eikä vain tyytyä puolustamaan menneisyyttä. Hän totesi myös aivan oikein, että paljon työtä tehdään, mutta selkeä ja määrätietoinen kehittäminen puuttuu, jolloin projektit jäävät yksittäisiksi.

Toisessa täysistunnossa aloite kirkollisten toimitusten kustannusten kohdentamisesta siihen seurakuntaan, jonka jäseniä ne koskevat jätettiin raukeamaan. Lisäksi käsiteltiin yleisvaliokunnan varsin kärjetön ja ympäripyöreä mietintö kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomuksesta 2004.  Keskustelussa ruodittiin Kirkon tiedotuskeskusta, Kirkon tutkimuskeskusta ja lähetyskenttää sekä kritisoitiin mietinnön pöydällesaamisen ja käsittelyn välisen ajan vähyyttä. Keskustelukulttuuri kirkolliskokouksessa ei mielestäni ole kovin kummoinen ainakaan valiokuntien mietintöjen osalta. Valiokuntien pitäisi ehkä kirjoittaa rohkeammin mietintöjä ja herätellä keskustelua – muutoin ollaan tilanteessa että taas hymistellään ja jatketaan samaan malliin kuin aina ennekin.

Tämän aamun pisteet menivät kirkkoneuvos Häkkiselle sekä Pauliina Kainulaiselle, jotka mielestäni molemmat uskalsivat esittää kritiikkiä ja suunnata katsetta siihen, mitä pitäisi kehittää ja millä otteella.

Väliaikatietoina KUN:n nimityksistä: Topi Haarlaata (mm. Changemaker -tiimissä mukana) esitetään yhdeksi varajäseneksi. Muuten ei listoilla taida nuoria olla, liekö varsinaisina jäseninä yhtään. Talousvaliokunta puolestaan on äänin 8-4 vastustamassa Keski-Suomen aluepanostusta ja esittämässä ehdollisuuden poistoa Changemakerien määrärahaan. Seurakuntavaalien rahoitukseen (esitetty 500 000 e) liittyvää keskustelua en tiedä, mutta voi olla, että salissa pitää nousta asiaa puolustamaan, sillä tiettyjen piirien vastustusta kahvipöydissä on asiasta liikkeellä. Kuten sanottu jo eilen: vallalla on taipumus suojata rakenteitaan...

Seuraava setti alkaa klo 13 kirkkohallituksen kyselytunnilla. Palataan asiaan sen jälkeen...

Kirkollisen sijoitustoimen keskeiset havainnot: Kiinteistö ja musiikkitoiminta kannattavat - hautaustoimi ei...

Klo 16.22 – Kyselytunti kesti n. kolme tuntia pitäen sisällään sekä kiintoisia kysymyksiä ja takamuslihaksia vaativia täysin turhia kysymyksiä. Mielenkiintoisin nosto oli UPJ:n kritiikki ja sen perusteluihin liittyvä kysymys, minkä Pauliina Kainulainen esitti. Hauskin kommentti oli Tuomas Lankiselta, joka on toisiksi nuorin kirkolliskokouksen jäsen. Hän on tänään kahteen otteeseen kommentoinut kuntarakenneuudistus asioita ja totesi jotenkin että "kun on kohta kaksi vuotta ollut hiljaa niin nyt on tullut avattua suutaan senkin edestä."

Haarlaan Topi tuli valituksi KUN:oon varajäseneksi. Valitsijamiesten esitystä ei kukaan halunnut avata keskusteluun, koska silloin olisi menty lippuäänestykseen. Aluksi ajattelin, että miksi nyt ei varsinaiseksi jäseneksi, mutta loppupeleissä paikkoja oli vain yksi varsinaisen ja kolme varajäsenen paikkaa jaossa. Tähän nähden tulos oli hyvä. 

Tunnin päästä lähdemme Länsi-Suomen läänin maaherran vieraaksi.

Läänin maaherra Saari ja arkkipiispa Paarma

Hiljaiseloa on ollut tämä aamu - lukuunottamatta klo 7 alkanutta lentopalloa, jossa oli kyllä runsaasti hikistä työskentelyä. Pelaajia oli 17 siis noin kuudennes kirkolliskokouksen edustajista. Aamuhartaudesta vastasi Kirsi Rostamo, joka puhui lapsensaamisesta ja pohti sen linkittymistä ihmisoikeuksiin ja huolenpitoon.

Varsinainen aamun täysistunto kesti reilun puoli tuntia eikä listalla ollut kuin kirkolliskokouksen työjärjestyksen muuttaminen. Lähinnä uudistamisessa on kyse siitä, suodaanko puheenjohtalle oikeus rajoittaa puheenvuorojen pituuksia silloin, kun kyse ei ole päätösvaiheen keskustelusta. Lisäksi rinnalla kulkee kysymys siitä suodaanko kirkkohallituksen jäsenille, jotka eivät ole kirkolliskokouksen jäseniä, mahdollisuus ottaa osaa kirkkohallituksen esityksiä koskevaan keskusteluun. Sehr interessant, eiks juh.

Hieman vielä käsikirjavaliokunnasta. Aloitimme sunnuntaina suunnittelemaan Apokryfikirjatyöskentelyä. Eilen saimme vakuuttavan korkuisen pinon pohjamateriaalia kommentointia varten: Kreikkaa osaaville Göttingenin Septuaginta kopiot, Bibel 2000 -raamatun, komitean pohjakäännökset ja myöhemmin vielä pitäisi saada New revised standard version of the Bible.

Käännökset käsitellään kahdessa erässä sitä mukaa kun ne valmistuvat. Osa lähtee kommenttikierrokselle jo varsin pian teologisiin tiedekuntiin, kapituleihin, joillekin sisarkirkoille sekä useille asiantuntijoille. Lopputuloksena 2007 aikana pitäisi koko paketin olla hyväksyttynä ja valmiina printattavaksi Raamatun liitteeksi. Jos haluat tutustua käännösehdotuksiin (ja vaikkapa kommentoida niitä minulle) niin tekstit löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/apokr/apokr_etusivu.html. Erityisen lämpimästi suosittelen esim. Tobitin kirjaa, joka on varsin hauska tarina.

Tänään ohjelmassa vielä pian julkaistavan kirkon portaalin esittelyä. Hankkeeseen on upotettu niin rutkasti rahaa, että sietäisi olla hyvä esittely... Iltapäivällä vierailee myös PTK:n seppä, joka lyötättää kirkon juhlavuosikolikoita. Puoliltapäivin vähän kansliavaliokuntaa ja iltapäivällä käsikirjavaliokuntaa. Väleissä on heitelty nimiä KUN:n jäseniksi valitsijamiehille. Huomenna käsitellään yleisvaliokunnan mietinnöt hiippakunta taiteilijan toimen perustamisesta sekä seurakuntatyön kehittämishankkeista päättämisestä (ks. aiemmat kokouskaudet). Ensimmäistä yleisvaliokunta esittää raukeamaan, toista lähetettäväksi kirkkohallitukselle tutkimista ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Klo 20.08 – Talousvaliokunnan välitietojen mukaan esittämääni nuorisoverkoston rahoituksen ehdollisuutta ollaan ehdottamassa poistettavaksi. "Nuorten ehdokkaiden" läpipääsystä Kirkon ulkoasiainneuvostoon (KUN) ei ole muuta tietoa, kuin että valitsijamiehet jakoivat KUN:n ja Kirkon sopimusvaltuuskunnan (KiSV) nimeämisen valmistelun kahdelle työryhmälle. Harvemmin tulee miettineeksi ketjua, joka tällaisessa päätöksenteossa on. Koska päivä on ollut muuten hiljainen, kirjoitanpa sen nyt auki: Seurakuntalaiset, jotka vaivautuvat seurakuntavaaleissa äänestämään, valitsevat suhteellisella vaalitavalla kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston (äänestysprosentti 14,3 v. 2002). Valituksi tulleet ovat äänioikeutettuja kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa ja hiippakunnan papit äänioikeutettuja pappisjäsenten vaalissa (maallikoita valitaan yhteensä 64, pappeja 32 – äänestysprosentti 80 v. 2004). Kirkolliskokouksen henkilövalintaesitykset on delegoitu valitsijamiehille, joita on yhteensä 25 kpl. Valitsijamiesten pohjatyö on erilaisten tahojen lobbauksen kuuntelemista ja omien kontaktiverkostojen käyttämistä. Näin ennenpitkää löytyvät nimet esityksiin. Valitsijamiesten esitys on aina pohjaesityksenä vaalissa ja mikäli joku nimi ei valitsijamiesten esityksessä ole, täytyy olla melkoinen kannatus ja hyvät perustelut salissa, jotta voisi tulla valituksi - toki on mahdollista saada ehdokas läpi valitsijamiesten ohikin.

Kysymyksiä liittyen kirkollisen päätöksenteon edustuksellisuuteen riittäisi vaikka koko yön kirjoittaisi. Yksi esimerkki kuitenkin voidaan repiä jo paljonpuhutuista nuorista. Seurakuntavaaleissa tuli valituksi 6% alle 30 vuotiasta henkilöä, kirkolliskokoukseen kolme edustajaa (2,75 %) ja valitsijamiehiin ei yhtään kappaletta (paitsi Riikka varalle). No, tänään käydyn käytäväkeskusteluhuulen mukaan kirkossa voi huoletta olla nuori viisikymppiseksi asti. Edustuksellisuudesta voisi perustellusti kysyä, miten mahtaa kirkon jäsenistön enemmistö olla edustettuna. Ainakin kun lueskeli tämän aamun Hesarin kirkolliskokousjutusta syntynyttä keskustelupalstaa, voisi todeta että varsin huonosti. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Nykyisen systeemin muuttaminen lähtee sisältäpäin. Ensin pitäisi saada "tavallisia" ihmisiä seurakuntavaalien ehdokkaiksi, sitten pitäisi saada tavalliset seurakunnan jäsenet äänestämään näitä, sitten opettaa näille, miten seurakuntien päätöksenteossa asioita voidaan viedä eteenpäin, sitten saada tavallisia ihmisiä motivoitumaan kirkolliskokousehdokkaiksi, saada heitä läpi vaaleissa ja ajaa heidät systeemiin sisään. Homma tosin tyssää osin jo ensimmäiseen etappiin, kun ihmisiä ei kiinnosta seurakunnan päätöksenteko. Toiseksi, äänestysprosentin nostamiseen vaikuttavia asioita ei haluta monissa seurakunnissa aktiivisesti ajaa. Äänestyspaikkoja ei uskalleta viedä kauppakeskuksiin ja leffateattereihin - sehän saattaisi vääristää äänestystulosta. Vallalla on ehkä taipumus suojella itseään. Jos keksit ratkaisun tähän ongelmaan, niin kommentoi toki juttua.. Oma ratkaisuni palaa kappaleen ensimmäiseen lauseeseen. Äänestä vaaleissa, asetu ehdolle, sano ääneen, mikä mättää.

Turku kuittaa tältä illalta, jatketaan huomenna.

Klo 17.09 – Syysistuntokausi käynnistyi lähetekeskustelujen osalta tiiviisti. Asiaa oli paljonkin, mutta ajattelin keskittyä kuvaamaan muutamaa kiintoisaa päivän mittaan tapahtunutta asiaa.

Avausjumalanpalvelus: Kiertävä vastuu avajaisjumalanpalveluksista pyöräytti järjestelyt tällä kertaa Oulun hiippakunnalle. Messu oli varsin musiikkipitoinen (urku ja kuorolaulu), kuten muutkin tähänastisista,  evankeliumiteksti oli valoisa (Joh. 6: 37-40), Marian kirkko keskiaikaista perintöä huokuva, messun toimittajat pelkkiä miehiä kahta tekstinlukukappaletta lukuunottamatta ja peruskysymyksiä käsittelevä "perus hyvä" piispa Salmen  saarna . Erityisesti jumalanpalveluksesta ei jäänyt mieleen kuin upea alkumusiikki ja varsin miespitoinen toimittajakunta. Vaikka useimmat vaihtoehtoiset käsikirjan vaihtoehdot ovat avajaisjumalanpalveluksissa käytössä, ei voi väistää ajatusta siitä, että voisihan näitä yleensä ottaen monipuolisemmin ja mielikuvituksekkaamminkin totetuttaa.

Tanja Karpelan päiväkahvit: Valtioneuvoston tarjoamat kahvit joka istuntokaudella ovat mielenkiintoinen osa kirkolliskokousta. Niissä valtioneuvoston edustaja (tänään siis Karpela) puhuu kirkolliskokoukselle valitsemistaan ajankohtaisista kirkkoon liittyvistä asioista valtioneuvoston näkökulmasta. Tällä kertaa pinnalla olivat mm. kuntarakenteen uudistus, perhearvot ja seksuaalivähemmistöt. Karpela peräänkuulutti rohkeasti – tosin osin myös rivien välistä – samaa sukupuolta olevien parisuhteiden oikeuksien puolesta niin lastenhankinnan kuin suvaitsevaisuudenkin näkökulmista. Karpela mukaan kirkon tulisi nostaa tässä suhteessa tärkeimmäksi arvoksi välittäminen ja ihmisten sitoutuminen huolehtimiseen ja pyrkiä viholliskuvien purkamiseen. KT:n uutisessa ei käsitelty lainkaan arkkipiispan vastauspuheenvuoroa, joka  otti kantaa kuntarakenneuudistukseen ja kirkon perhearvojen tukemiseen, mutta diplomaattisesti sivuutti seksuaalivähemmistöjä koskevan osion.

Valtioneuvoston tervehdykset jakavat mielipiteitä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei niissä tulisi esittää kritiikkiä tai opastusta siitä, miten kirkon tulisi toimia. Itse koen edustavani juuri päinvastaista koulukuntaa, jonka mielestä on hyvä, että kirkolle voidaan heitellä erilaisia palloja ja asioita uskalletaan nostaa esille. Parempi niin, kuin että täytyisi arvailla, mitä mieltä valtioneuvosto on – päätöksentekohan aina jää kirkolliskokouksen harteille.

Talousarvion lähetekeskustelu: Talousarvio on noin sentin paksuinen nide, jossa käsitellään kirkon keskusrahaston taloutta. Siihen sisältyvät niin keskushallinto, hiippakunnat kuin erilaiset avustuksetkin. Siksi myös siitä käyty keskustelu oli laajaa ja jälleen kerran monen tasoista. Päällimmäisenä olivat Petroskoin kirkon rakentamista koskeva talousarvioaloite ja Lapuan hiippakunnan Keski-Suomeen satsaamisen lisärahoitus. Itse käytin muutaman minuutin puheenvuoron Changemaker -verkoston toiminta-avustuksen ehdollisuudesta, jonka voit lukea pääpiirteissään klikkaamalla "lue lisää" -linkkiä.

Juttu jatkunee vielä myöhemmin mm. talousarvion ja valiokunnan osalta, nyt alkaa Kotimaan 100-vuotis illallinen, johon pitää kiirehtää.

Pönötystä salissa

Vierustoveri Huttusella on pilke silmäkulmassa

21.22 – Hiphei ja terveisiä Turusta. Viikosta on uhottu kaikkien aikojen vähätöisintä ja se on näkynyt mm. ennakkomateriaalipinossa, joka ei ole kuin n. 4cm paksuinen nippu. Päällimmäisinä asioina viikolla ovat kirkon talousarvio, kysymys kummien lisäämisestä jälkikäteen, kirkolliskokouksen työjärjestys ja yksi talousarvioaloite, jossa on kyse kirkon rakentamisen rahoittamisesta Petroskoihin.

Tällä erää näyttäisi siltä, että talousarvioon tulen ainakin käyttämään puheenvuoron lähetekeskustelussa. Siitä kirjoittelen varmaan huomenna lisää, mutta sanottakoon, että se liityy Changemaker -verkoston toiminta-avustuksen ehdollisuuteen.

Äsken aloittelimme käsikirjavaliokunnassa Apokryfikirjojen  käsittelyä. Nyt alkaa vaan univelat kolkutella, joten siitäkin lisää huomenna.