|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
13.05.2005 |
Klo 10.27 – Arki koittaa jälleen kotona gradun parissa. Katsastin aamulla Kirkon tiedotuskeskuksen uutiset läpi ja maahanmuuttajien jäsenyyskysymys oli näemmä ylittänyt uutiskynnyksen (Tästä tiedotteeseen). Nappasin myös äänestystuloksesta pienen nauhoitteen, jonka voit kuunnella tästä.
Lupasin listata muidenkin aloitteiden kohtalon, joten tässä tulee:
- Hiippakuntakokousten julkisuuskysymys lähti kirkkohallitukselle valmisteluun, jotta niistä säädettäisiin että ne olisivat kaikille avoimia.
- Lapsityönohjaajien ja päätöimisten lähetyssihteerien liittäminen virkarakenneuudistukseen --> jäi raukeamaan, koska virkarakennetyöryhmän työ on vielä kesken
- Tuomiokapitulin maallikkojäsenen vaalikelpoisuus hiippakuntavaltuuston vaaleissa --> kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten
- Seurakunnan oikeus julistaa virka uudelleen auki (kapitulin kautta), jos hakijat eivät ole tehtävään sopivia --> Kirkkohallitukselle tutkittavaksi ja mahd. toimenpiteitä varten
Tämän kertainen kirkolliskokousviikko poikkesi aiemmista hieman väljemmällä aikataulullaan. Toisaalta taas monia asioita, joihin piti reagoida nopeasti, tuli kiireellisellä aikataululla käsittelyyn. Opistolla asuminen oli mieluisaa liikunnallisen ja sosiaalisen ympäristönsä puolesta. Kirkolliskokouksen ilmapiiri oli jälleen kerran erinomaisen lämminhenkinen.
Vähitellen alkaa hahmottumaan, millaisia asioita kirkolliskokoukseen kannattaisi tuoda käsiteltäväksi, jotta kirkon rakenteet edistäisivät avoimmuutta, selkeyttä ja suvaitsevaisuutta. Marraskuussa taas käsitellään talousarvioaloitteita sekä valmistuneita, tällä erää mietinnönvalmisteluun jääneitä aloitteita. Käsikirjavaliokunta saa toivon mukaan loppuvuodesta tehtäviä apokryfikirjojen (Raamatun kirjakokoelman eri syistä ulkopuolelle jääneitä teoksia) käännösten parissa. Vuoden päästä keväälle olisi tarkoitus alkaa muovaamaan myös omia aloitteita. |
|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
12.05.2005 |
|
Klo 12.49 – Kirkolliskokousviikko keikahtaa kohti loppusuoraa. Aamupäivän keskusteluissa on tahkottu ahkerasti ja edustajat ovat käyttäneet runsaasti puheenvuoroja lähes asiaan kuin asiaan. Perusteellisin ja jännittävin keskustelu käytiin yhteisöverotuoton uudelleenjakoperusteista. Talousvaliokunta esittää mietinnössään kirkkohallituksen esityksen mukaista Robin Hood -mallia (ks. viime marraskuun blogi). Salissa kuultiin varsin tunteisiin vetoavia puheenvuoroja edustaja Huttuselta, joka sai sopivilla sutkautuksilla kuulijakunnan mielenkiinnon pysymään yllä koko 10 minuutin puheenvuoronsa ajan. Pertti Simola (Malmin kirkkoherra) piti myös loistavan esityksen, jota hän kutsui 2,7 milj.euron puheenvuoroksi, sillä mietinnön myötä tuon summan Helsingin seurakunnat menettävät vuosittain uudelleenjaon seurauksena. Simola siis puhui puolesta, Huttunen kritisoi ja esitti siirtymäkautta. Jos asia toisessa käsittelyssä palautetaan valiokunnalle Huttusen ehdotuksen mukaan, istumme täällä vielä huomennakin (siis kokousta jatketaan päivällä).
 Ritva Santavuoren aamunavauksessa sivuttiin mm. huumeiden vastaista työtä
Kirkolliset ansiomerkit hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä myöskin pitkällisen keskustelun jälkeen, josta parhain pala taisi olla, kun edustaj Kujala pisti prenikka kulttuurille kampoihin: "en uskaltaisi agricolan risti rinnassa mennä viimeiselle tuomiolle, mutta ei minulla kyllä ole pelkoa sellaista merkkiä saadakaan." Ainut muutos, mikä tehtiin oli, että agricolan ristin nimeen lisättiin sana Mikael. No, nyt jännäämään kuinka kirkon tuloeroja tasoitetaan ja jäädääkö tänne vielä päiväksi vai päästäänkö jo kohta poies. Klo 14.55 – Niinhän se sitten meni, että kotiin päästään lähtemään ihan ajoissa. Kirkolliskokous hyväksyi uuden yhteisöveron tasausjärjestelmän ja keskusrahaston maksuperusteet. Siinä liikahti monia miljoonia äänijänteiden paukuttelulla ja napin painannalla. Tämä koitunee kokonaiskirkon parhaaksi, joskin saattaa joitain seurakuntia myös hieman kirpaista. UPJ puheenvuoroni ei näyttänyt aiheuttaneen mitään suuria toimenpiteitä talousvaliokunnan mietintöön, mutta oli sinne kuitenkin kirjoitettu, että "palkkausjärjestelmiä tulisi kehittää kirkkotyönantajan näkökulmasta ja kirkon erityispiirteet huomioonottaen". Avioliittokoulualoite lähti kirkkohallitukselle mahdollisia toimenpiteitä varten ja asia oli muotoiltu mietintöön aika hyvin niin, että perheasiain keskus saa vapaat kädet miettiä asian parhaalla katsomallaan tavalla. Käytin muutaman lauseen puheenvuoron, jossa toin esiin, ettei avioliittokoulua ja virtaa välillämme projektia tule yhdistää, koska ne ovat täysin eri tarpeita varten ja eri lähtökohdista toteutettuja juttuja. Nyt starttaamme Pertin kanssa kohti Helsinkiä. Listannen vielä myöhemmin miten muille aloitteille kävi ja päivittelen kuvat mukaan, mutta tuossa taisi merkittävimmät asiat tältä päivältä tulla jo mainituksi. Palataan asiaan Nuorikirkko-blogin parissa kesän alussa, mutta siihen asti aurinkoja kaikille! |
|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
11.05.2005 |
Kirkolliskokouksen joukkue - kapteeni Vikström (oik) ja oikea kärki Timo Helenius (vas)
Klo 8.57 – Aamun jalkapallopelin jälkeen aamupala maistui. Peli taisi päättyä tasan 4-4. Katsotaan, miten käy päivän täysistunnoissa (parin minuutin päästä aloitetaan) :-)
Kulmapotkun paikka...
Klo 10.16 – Väliaikatietoja: äänestysvoitto tuli hyvälle asialle! Kotipaikkakuntaa ja henkilötunnusta vailla olevien mahdollisuus liittyä seurakunnan jäseneksi -aloitteen pohjalta lakivaliokunnan laatima mietintö tuli käsittelyyn aamupäivällä heti vaalisäännösten uudistamisen jälkeen. Lakivaliokunnan pj edustaja Fröman esitteli aloitteen ja sen perustelut, miksi valiokunta oli päätynyt esittämään aloitteen raukeamaan jättämistä. Syyt olivat lähinnä lainsäädäntöteknisiä kotikuntalain yms. valtion lainsäädännöstä (johon kirkkolain jäsenyyspykälä on linkitetty) johtuvia. Mietinnössä kyllä todettiin asian tärkeys, mutta siinä ei kumma kyllä ollut vaadittu toimenpiteitä. Nappasin puheenvuoron viime sekunteilla, kun äänestyskone ei ensin suostunut rekisteröimään puheenvuoropyyntöä ja arkkipiispa oli jo päättämässä keskustelua. Perustelin lyhyesti paikalta ettei asiaa saisi jättää raukeamaan vaan se pitäisi lähettää kirkkohallitukselle jatkovalmistelua varten. Heikki Kotila kannatti, samoin piispa Vikström. Pienen hälinän ja selvennysten jälkeen valiokunnan ponsi hävisi äänestyksessä uudelle muotoilulle äänin 26-75. Äänestystulos takaa, ettei asia jää lillumaan svääreihin, vaan sille täytyy jotain tehdäkin. Lisäksi kirkolliskokous antoi tässä selkeän viestin, että sillä on halua hyväksyä maahanmuuttajat jäsenikseen. Jippii! Klo 10.57 – Päivän toinen täysistunto on nyt takana. Moni on tullut kiittelemään vastaesityksestä lakivaliokunnan mietintöön. Kirkkoneuvos Junttilakin totesi, että tällä päätöksellä kirkkohallituksen on pakko tuoda takaisin vielä tällä kirkolliskokouskaudella eli kahden vuoden sisällä. Nyt on vapaata aina iltapäivään asti, jolloin seuraa kirkkohallituksen kyselytunti. Taitaa olla päiväunien paikka. Klo 18.14 – Kirkkohallituksen kyselytunnilla nousi esiin Ruotsissa toimitettu piispanvihkimys, jossa naispappeuden vastustajat hankkivat itselleen naispappeja vastustavan piispan itselleen (siis Ruotsiin perustettu missionsporvins). Kenian piispa kävi toimittamassa piispanvihkimyksen Ruotsin kirkkojärjestyksen vastaisesti, mistä siis seurasi käytännössä, että missionsprovinssin ja Ruotsin kirkon välille syntyi skisma. Nyt kun yksi suomalainenkin on käynyt kyseiseltä piispalta vihkimyksensä hakemassa, tiedusteltiin (kylläkin hieman kiertoteitse), miten kyseiseen pappiin tulisi suhtautua. Onneksi arkkipiispalta löytyy selkärankaa sanoa, ettei kyseisellä henkilöllä ole pappisoikeuksia Suomen kirkossa. Naispappeuden vastustajat (koetan välttää kaunistelevaa ilmaisua vanhan virkakäsityksen omaavat) hieman kyseenalaistivat asetelman ongelmallisuutta ja loivat uhkakuvia, että vastaavia tapauksia olisi tulossa lisääkin. Mielestäni kirkkoneuvos Halttunen tyhjensi pajatson viittaamalla epäsuorasti, että missionsprovinssia vastaavat puljut rinnastetaan uskonnollisia yhdyskuntiin, jotka ovat kirkon ulkopuolella ja joiden kanssa kirkko voi sitten harkita ekumeenisten suhteiden luomista. Juttelin pitkät pätkät äsken meksikolaisen päivällisen ääressä edustaja Marja Karvon kanssa, joka totesi, että tämä istuntoviikko on ollut hänen kolmannen kirkolliskokouskautensa väljin. Siltä kyllä näyttää. Nyt keli kutsuu lenkkipolulle. Huomiseen! |
|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
10.05.2005 |
|
Klo 16:33 – Kolmentoista hengen voimin saimme aamun ensitöiksi erinomaiset lentopallopelit aikaan. Ottelu yltyi savolaiset vastaan muu maailma otteluksi. Liekö eilinen Suomen lätkämatsi inspiroinut lopputulokseksi tasapelin 2-2. Pelissä nähtiin erinomaisia syöksyjä ja iskuja. Riekkinen taisi vähän reväyttää kättään ja joutui puolivälissä poistumaan. Piispa Huotari jäi vielä pitämään savolaisten puolia.  Lentopalloilua – etuvasemmalla kirkkoneuvos Cantell
Aamun kokous alkoi Kaiku Mäenpään aamuhartaudella, joka tiivistyi ajatukseen, ettei totuutta voi voittaa kuin tilapäisesti. Virsien säkeistöt tukivat hartautta varsin mainiosti. Taidan olla tänä aamun ainut kokouksen miehistä, jolla ei ole päällään pikkutakkia. Olisikohan se vanhenemisen merkki, jos sellaisen hankkisi? Päivä on ollut todella kiireinen, mutta nyt on pieni tovi aikaa ennen päivällistä muotoilla, mitä kaikkea keskusteluun on mahtunut. Keskustelussa olivat edustaja-aloitteet aamupäivällä sekä kirkon nelivuotiskertomukseen yleisvaliokunnan valmistama mietintö. Väliin mahtui hätäinen lounas, josta tosin ehdin nauttia vain salaatin kun jo piti lähteä kansliavaliokunnan kokoukseen sekä valtioneuvoston tarjoamat kakkukahveet. Seuraavassa referoin lyhyesti minkälaista keskustelua ja minkälaisia ajatuksia joistain aloitteista nousi: - Avioliittokoulualoite – Aulis Mölsä kellotti 16 minuutin mittaisen puolimarathon-puheenvuoron aiheesta kiitellen ensin arkkipiispan eilistä avajaispuheenvuoroa. Hän argumentoi avioliittokoulun sosiaalisella tilauksella, ydinperheen jäämisellä taka-alalle yhteiskunnassa, ennaltaehkäisevän avioliittotyön työn ensisijaisuudella kriisityöhön nähden, avioliittokoulutyön avoimmuudella sekä evankelioimismahdollisuudella. Henk.koht. yleensä ottaen hieman kaivelee lähestymistapa, jolla kaikkeen kirkon toimintaan pitää ujuttaa väkisin evankeliointia ihmisille, jotka jo valmiiksi ovat kirkon jäseniä. Jumalanpalveluksethan ovat sitä varten, että niissä ollaan sanan ja sakramenttien ääressä. Kun tehdään avioliittotyötä, pitää tehdä ensisijaisesti aviolittotyötä, joka tarkoitus on tukea ihmisten arjessa kohtaamia tilanteita. Ei se tarkoita kirkollisen kontekstin kieltämistä, mutta ei myöskään yltiöpäistä evankeliointia. Kirkkoneuvos Häkkinen kertoi omassa puheenvuorossaan todella hienosti kirkon olemassa olevasta avioliittotyöstä, Virtaa välillämme -parisuhdekursseista sekä painotti, että jos avioliittotyöhön halutaan satsata enemmän, pitäisi lisätä resursseja jo olemassaoleville instansseille. Mielenkiintoinen ja positiivinen vivahde keskustelussa oli myös Pauliina Kainulaisen ottama näkökulma järjestöjen avioliittotyöstä, jossa vallitsee perinteinen patriarkaalinen ote asioiden käsittelyyn. Tähän Teuvo V. Riikonen älähti repliikkinä, että järjestöjen työ on kirkon työtä, mihin puolestaan eräs edustajatoveri leukaili, että "Milloinkas siitä on päätetty". Pohjanoteeraus oli erään edustajan puheenvuorossa seuraava lausahdus: "toivoisin etteivät toisinajattelijat kaivaisi taas esiin vanhaa virttä siitä, että on parempi erota kuin olla juopon miehen hakattavana." Aloite lähti yleisvaliokuntaan mietinnönvalmistukseen.
- Lapsityönohjaajien ja päätoimisten lähetyssihteerien liittäminen virkarakenneuudistukseen –
Edustaja Rinta-Harrin aloitteen taustalla se, että Palvelijoiksi vihityt -mietinnössä sekä piispainkokouksen lausunnossa kasvatusasiat ovat virkarakenneuudistuksen valmistelussa mukana, mutta tämänhetkisestä valmistelussa olevaste mietinnöstä lapsityönohjaajat ja päätoimiset lähetyssihteerit ovat jäämässä pois. Aloitteen toisessa ponnessa ehdotetaan että virkarakennetyöryhmä määrittelisi myös kirkollisten järjestöjen palvelukseen kutsuttujen työntekijöiden vihkimiskäytännön. Aloitteessa tämä viittaa että lähetysseurojen kutsumien työntekijät voisivat saada työhönsä vihkimyksen, mutta mielestäni tässä olisi hyvä sauma ilmaista tiukka kanta Ruotsin missionsprovinssin kaltaisiin naispappeuden vastustajien vihkimyksiin. - Ehdotus julkilausuman antamiseksi eutanasiasta –Edustaja (lääkäri) Pekka Reinikainen käytti kärkeen 35 min puheenvuoron eutanasiasta. Puheenvuorossa oli paljon asiaa, mutta se venähti kyllä kohtuuttoman pitkäksi. Hän kertoi paljon esimerkkejä ja mainitsi mm. sveitsiläisen "Dignitas"-järjestön, joka junailee maksullisia avustuksia itsemurhaan. Kirkkoneuvos Halttunen käytti puheevuoron siitä, että aloite jolla ei ole perusteluja on mahdollista hylätä ilman valiokuntakäsittelyä, mitä myös sitten esitettiinkin ja äänestyksessä 70 (jaa)-29(ei)-5(poissa) aloite hylättiin ja keskustelu lähetettiin tiedoksi kirkkohallitukselle.
- Seurakuntatyön kehittämishankkeista päättäminen – Jukka Huttusen aloitteessa on kyse erilaisten seurakuntien kehittämishankkeisiin liittyvän päätöksen teon siirtämisestä lähemmäksi seurakuntia ja hiippakuntia. Monet hankkeet ovat periaatteeltaan hyviä, mutta kirkolliskokouksen ei tulisi olla se istanssi, jossa näitä aloitteita ruodiitaan koska asiantutemus ei riitä. Perusteet pitäisi määritellä ja päätäntävalta siirtää kirkkohallitukselle.
Nyt tuli taas kiirus, mutta juttu jatkuu illemmalla. Klo 23.17 – Noniin... Ihan pienellä tauolla ei selvittykään, mutta juttu jatkukoon – vaikkakin kirjoitusajankohta painaa hieman päälle. Aloitteissa taisi jäädä käsittelmättä vielä - Anna-Mari Kaskisen aloite hiippakuntataiteilijan toimen perustamisesta jokaiseen hiippakuntaan – Lähetekeskustelussa Anna-Mari käytti mainion puheenvuoron, jossa hän puhui aloitteen taustalla olevasta tavoitteesta saada osallistettua nuorten ja nuorte aikuisten panos mukaan seurakuntien elämän rakentamiseen. Täytyy toivoa valiokunnalta suopeutta aloitetta kohtaan, vaikka sen tehtävänasettelu ei varsinaisesti kirkolliskokousksen toimenkuvaan.
Aloitekeskustelun jälkeen piti lähteä soittamaan pari puhelua, sitten pikaisesti lounaalle, joka katkesi kansliavaliokunnan kokoukseen ja sieltä suoraan klo 13 täysistuntoon, jossa käsittelyyn tuli kirkon nelivuotiskertomuksen mietintö. Täytyy sanoa, että melkoisen piukalla aikataululla kyseinen mietintö tuli käsittelyyn, kun se vasta aamulla oli jaettu pöydille ja aamupäivä oli melkoisen hektinen. Monikohan mahtoi olla lukenut yleisvaliokunnan puolenkymmentäsivuista mietintöä ja laki- ja hallintovaliokuntien lausuntoja käsittelyyn mennessä? Urho Kekkonen (vai oliko se Koivisto?) aikanaan sanoi, ettei pidä provosoitua kun provosoidaan. Tällä kertaa käsittelyn aikana oli kyllä melkoisen lähellä. Mietintö oli kirjoitettu melkoisen suppeasti ja syksyllä käyty varsin runsas ja hedelmällinen aloitekeskustelu oli kyllä jäänyt unholaan. Mietintö ei puuttunut juuri lainkaan kirkon jäsenyyden heikkenemiseen, vaan keskittyi kritisoimaan, ettei nelivuotiskertomuksessa annettu tunnustustusta herätysliikkeiden työlle!?! Ensimmäiset puheenvuorot olivat ihan kohtuullisia, mutta varsinainen tiukka paikka tuli kun edustaja Marjokorpi pääsi vauhtiin. Vanhan virkakäsityksen edustajat, siis suomeksi naispappeuden vastustajat, tuntuvat vetäytyvän bunkkereihinsa ja tykittävät sieltä hehtaaritykillä hutkien mihin sattuu. Tälläkertaa tuli hutkituksi mm. naispappeuden vastustajien vastustajat, maailmanparantaminen (!), piispat sekä ylipäätään koko kirkko. Hieman yllättäen Marjokorpi kävi ylistämään paavia, tämän virkanäkemyksen ja eettisten lausuntojen vuoksi. Yht'äkkiä opin keskeiset asiat jäivätkin toissijaisiksi. Hän sai puheenvuorollaan suurimman osan pudistelemaan päitään, mutta valitettavasti myös muutaman nyökyttelijän. Onneksi iltapäivälehdet eivät ole paikalla kirjoittelemassa miehen leiskautuksia, sillä silloin kyllä eroluvut pomppaisivat melkoiseen nousuun. Onneksi puheenvuoro ei mennyt paljoa yli puolen tunnin ja sitä seurasi valtioneuvoston tarjoamat kahveet, jossa tietenkin kyseistä puheenvuoroa melkoisesti päiviteltiin. Myllyksen Riikka korjasi pisteet kotiin nostamalla kahvitauon jälkeisen osuuden keskustelussa esiin että pitäisi keskittyä vahvistamaan kirkon jäsenyyttä ja lausumalla julki, ettei kirkossa pitäisi demonisoida ympäröivää yhteiskuntaa. Paljon muutakin asiasta sanottiin, mutta niitä en nyt ehdi tähän kirjoittamaan. Ruokailun jälkeen oli käsikirjavaliokunnan kokous, jossa pohdittiin valiokunnan loppukautta ja valmisteltiin pelikuvioita tulevien apokryfikirjojen käsittelyprosessia varten. Päivälliseltä lähdettiin suoraan Turku kierrokselle (Upea kiertoajelu ja tutustuminen tuomiokirkkoon!). Illalla päivän kruunasi vielä Sauna. Nyt kirjastoa jo suljetaan, joten pitää lopettaa. Aamulla 6.15 ylös, aamupalalle ja jalkapalloa pelaamaan Impivaaran palloiluhalliin. Huomenna luvassa tiukkaa vääntöä mm. kotipaikkakuntaa vailla olevien jäsenyyskysymyksen käsittelyn muodossa. Hyvää yötä! |
|
Lue lisää...
|
|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
09.05.2005 |
|
Klo 12.04 – huhhuijjaa. Herätys 7.30 sen jälkeen kun naputtelin yöllä puheenvuoroa tälle päivälle ei ollut kovinkaan suurta herkkua. Aamiainen sen sijaan oli ja sitä seurannut kävelyreissu auringonpaisteessa Marian kirkolle avajaismessuun. Messu oli varsin mukavasti toteutettu. Mikkelin piispa Voitto Huotari käsitteli saarnassaan Pyhän Hengen vaikutusta karismaattisuuden kautta sekä muuten kirkossamme. Keskeisin pointsi, mikä minulle jäi mieleen oli, ettei karismaattisuus ole omiin tunteisiin tuijottamista, vaan Henki vaikuttaa konkreettisimmin sakramenttien ja sanan kautta. Esirukousta jaksotti tuttu Taizé -laulu Saavu Henki taivaasta, mikä siivitti ajatukset varsin pitkälle Ranskaan asti. Arkkipiispan avajaispuheessa puolestaan oli toisenlaisia tunnetiloja. Jukka Paarma puhui kodista ja perheestä sekä ajankohtaisista aiheista kuten hedelmöityshoitolaista. Hyvää mielestäni puheessa oli se, että se kerrankin otti selkeää kantaa kiertelemättä ja kaartelematta. Kirkossa pitäisi yleensäkin ottaen kuulua selkeä ääni, jotta sitten kukin voi tuohon ääneen suhtautua omalla tavallaan. Kirkon tiedotus ei hahmotu tällä hetkellä tavallisen ihmisen mielessä selkeänä, vaan sekoittuu kaiken maailman paasaajien Iltapäivälehti kommentteihin. Asiasisältö puheessa puolestaan herätti joissain kohti kysymysmerkkejä. Selkeästi positiivinen kannanotto oli mielestäni puuttuminen naisten hankalaan tilanteeseen työelämästä. Tästähän mm. vapunaikana kampanjoitiin teemalla Lastentekolakko.
 Opiston pihalla oleva patsas miettii lastentekolakkoa
Tässä muutamia poimintoja arkkipiispan puheesta: – Arkkipiispa totesi osuvasti, että työelämässä joustoja on suotu vähiten nuorille naisille, joilla juuri olisi eniten tarvetta saada joustoa. – Hedelmöityshoitolakiin hän argumentoi lapsen oikeuksilla, jotka ovat Paarman mukaan ensisijaiset. Puhe eteni siitä kutakuinkin näin: Lasten saanti ei ole ihmisoikeus, koska se olisi ristiriidassa lapsen oikeuksien kanssa --> Lapsella tulee olla oikeus vanhempiinsa, isään ja äitiin --> Lapsettomille tai muille aviopareille voi antaa hedelmöityshoitoa, muille ei --> Kirkon ihanne on naisen ja miehen välille elinikäinen avioliitto --> Ei ole hänen mielestään ajateltavissa että yksineläville tai naispareille suotaisiin hedelmöityshoitoa, koska se olisi lapsen oikeuksia vastaan (??), --> vaan sen tulisi olla mahdollista vain heteropareille, jotka sitoutuvat vanhemmuuteen (??) – Sijaissynnytys ajatuksena on arkkipiispan mukaan mahdoton: "Mies ei ole siittiösäiliö eikä nainen synnytyskone" – Arkkipiispan mukaan elämä ei suo kaikille lapsia, mutta kirkko tahtoo tukea myös lapsettomaksi jääneitä. Adoptiovaihtoehto on suositeltava, koska siinä koditon lapsi voi saada perheen. Mitään ennenlausumatonta puheessa ei tainnut tulle, mutta jäin taas miettimään, miltä kirkon marginaaliryhmistä tuntuu puheenvuoron jälkeen. Siinäpä pohdittavaa. Puheen voi lukea kokonaisuudessaan Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta. Ilkka Kantolan jätettyä piispan viran keväällä, olisi odottanut, että jollain tavalla asia olisi ilmaistu tai käsitelty kokouksen alussa. Nyt asia jäi vain läsnäolijoiden toteamiskohdassa seuraavaksi sitaatiksi: "Turun piispan virka on avoinna, eikä Kirkkolain mukaan sijaista määrätä." Minulle ainakin tulee Ilkan läsnäoloa täällä ikävä, kuten varmasti monella muullakin. Pöydille oli jaettu jo joitain valiokuntien valmistamia mietintöjä viikkoa varten. Yllätyksenä oli, että lakivaliokunta esittää kotipaikkaa/henkilötunnusta vaillaolevan seurakunnan jäsenyys -aloitetta raukeamaan. En tosin vielä ehtinyt lukea miksi, mutta eiköhän sekin selviä piakkoin. Nyt on vielä tovi aikaa valmistella UPJ puheenvuoro kuntoon, ennen yhdeltä alkavaa täysistuntoa, jossa Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimintakertomusta käsitellään. Illalla sitten lisää, miten keskustelu eteni! Iltapäivä Klo 17.57 – Täysistunnot on tältä päivältä istuttu ja pönttöpuheenvuorotili aukaistu. Käsittelyssä oli kirkkohallituksen aloitteita sekä hiippakuntavaltuustojen aloitteita. Lähetekeskustelut menivät yleensäottaen todella vähin puheenvuoroin. Vilkkain keskustelu käytiin talouden tasausperusteista, mutta suurin osa asioista meni ilman keskustelua valiokuntien työstettäväksi. Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimintakertomuksessa käytin ehkä monelle edustajalle yllätykseksi pitkän puheenvuoron, jossa esitin kritiikkiä UPJ:n (uusi palkkausjärjestelmä) valmistelusta. UPJ soveltaa melko surutta yksityisen ja valtionsektorin palkkausjärjestelmää kirkon hengellisen työn palkkaukseen, mistä seuraa roppakaupalla ongelmia. Voit lukea puheenvuoroni aiheesta klikkaamalla tästä. Saa nähdä vieläkö pappisliitossa jaksetaan moikata minulle tämän jälkeen  Puheenvuorosta tuli positiivista palautetta useammalta kirkkoherralta, joiltakin piispoilta sekä monilta eri alojen maallikkoedustajista, jotka tuntevat järjestelmän ongelmat muilta sektoreilta. Itse en pöntöstä seurannut, mutta jotkut kirkkoneuvokset kuulema pyörittelivät vain päätään... Selkeää tilausta keskustelulle asiasta olisi, mutta toivottavasti talousvaliokunta, johon toimintakertomus lähetettiin, arvioisi UPJ:ta toiveeni mukaan laajemminkin mietinnössään. Harmillista tietenkin on, että Palkkavaaka palkkahallinnontietojärjestelmään on jo investoitu useampia kymmeniätuhansia euroja, ennenkuin keskustelua on laajemmalla foorumilla käyty. Täytyy vaan toivoa, että systeemistä saataisiin hiottua kirkon tarkoitusperiä palveleva systeemi, eikä työyhteisöjä hajoittava, miltä tilanne tällä hetkellä näyttää. Käsikirjavaliokunta pitää Piispa Pihkalan kuulutuksen mukaan illalla "Itsenäisiä hengellisiä harjoituksia", koska käsiteltäviä asioita ei meille tullut. Taidan käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä lenkille aurinkoiselle pururadalle ja sen jälkeen saunaan. Iltalukemisena pitänee perehtyä kotipaikkakunta-mietintöön, mistä raukeamisponnessa oikein on kyse. Aamulla pääsen osallistumaan ensimmäistä kertaa lentopalloiluun, joka kyllä alkaa melkoisen aikaisin (klo 7). |
|
Kirjoittanut Antti Siukonen
|
|
08.05.2005 |
|
Klo 20:38 – Päivien päivää Turusta! Taas ollaan Kristillisellä opistolla kokouksen merkeissä. Tällä kertaa jo päivää aiemmin kansliavaliokunnan kokouksen vuoksi, mutta näillä näkymin pääsemme myös päivää aiemmin päätökseen eli kokous päättynee torstaina. Asialista ei ole varsin pitkä, mutta muutama mielenkiintoisuuskin sekaan mahtuu... Viikon mielenkiintoisimpien keskustelujen olettaisin muodostuvan seuraavien aloitteiden ympärille: - Lausunto eutanasiasta (jossa yksinkertaisesti pyydetään kirkolliskokousta ottamaan eutanasiaan joku kanta)
- Kaksoisjäsenyys lakialoite, eli uskonnonvapauslain mukanaan tuoma dilemma siitä, voiko henkilö kuulua yhtä aikaa kahteen eri uskonnolliseen yhdyskuntaan (täällä polttopisteessä lähinne helluntaalaisiset ja luterilaiset). Kunkin kirkkokunnan tulee määritellä jäsenyytensä rajat itse, joten nyt sitä linjataan kirkolliskokouksessa.
- Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimintakertomus, johon ajattelin pitää puheenvuoron uuden palkkausjärjestelmän suhteellisen kritiikittömästä soveltamisesta hengellisen työn palkkaukseen.
- Nelivuotiskertomuksen mietintö, joka palaa yleisvaliokunnasta takaisin tiistaille (kuulema myös otetaan kantaa nuoriin aikuisiin)
- Kotipaikkakuntaa vailla olevien seurakunnan jäsenyys -aloite pyörähtänee lakivaliokunnasta jossain välissä. Mielenkiinnolla odotamme karenssia/karenssittomuutta liittymiskysymyksessä.
- Aulis Mölsän Avioliittokoulun aloittaminen valtakunnallisesti -aloite palaa jälleen areenalle, ilman muutoksia. Tästä käytän puheenvuoron, jos aloitetta pyrintään pönkittämään Virtaa välillämme -parisuhdekurssien kustannuksella.
- Anna-Mari Kaskisen aloite Hiippakuntataiteilijan toimien perustamisesta seurakuntien musiikki ja kulttuuritoiminnan elävöittämiseksi.
Tuttuun tapaan Pertti Simola toimi ovelta-ovelle kyyditsijänä tämänkin päivän matkalla. Timo Sahin ollessa estynyt tulemasta kokoukseen, köröttelimme kahdestaan aurinkoisella Turuntiellä. Kansliavaliokunnan kokous, jossa päätimme pöytäkirjantarkastajat sekä pikaisesti loimme katsauksen tiistai-illan Turun kirkkohistoriallisiin kohteisiin pureutuvaan kiertoajeluun, jota Mika Mäntyranta on ansiokkaasti valmistellut. Souvi alkaa huomenaamuna klo 9 Marian kirkolla Mikkelin hiippakuntalaisten järjestämällä messulla. Tarkempia selostuksia alotteiden sisällöstä ja muusta seuraa sitten huomenissa. Sain kikkailtua kommunikaattoriin kohtuullisen hitaan nettiyhteyden, joten katsotaan pääsisikö sillä päivittämään äänestysnapin viereltä :) Ps. Tällä kertaa majoitun täällä kristillisellä opistolla, mikä mahdollistanee paremmin sivujen päivittämisen, lentopalloilun ja saunavaliokuntaan osallistumisen... Pps. Muistathan kommentointimahdollisuuden sivun alalaidan lomakkeella. Jos haluat varata itsellesi jonkun nimimerkin kommentointiin, sinun täytyy rekisteröityä sivuston käyttäjäksi klikkaamalla etusivulta "luo tunnus". Rekisteröityminen on tietty ilmainen ja sisään kirjautumalla näkee myös pientä statistiikkaa sivuston käytöstä. Vierailijana kommentoiminen on tietty mahdollista myös, mutta toivoisin, että laitat viestin loppuun nimesi. |
|